On myytti, että Skotlannissa syödään vain ruskeanväristä ruokaa, eikä ollenkaan vihanneksia. Skottien ruokavalio on pitkään koostunut ohrasta, kaurasta (ks. aikaisempi juttu kaurasta), erilaisista juureksista, kaaleista ja palkokasveista sekä perunasta. Lihaa on syöty vähän, kala ja äyriäiset ovat olleet tärkeämpiä. Siis hyvin samankaltainen asetelma kuin aikoinaan Suomessa (jos vastahakoisesti unohdetaan rukiin suuri rooli). En voi olla lainaamatta Catherine Brownin "Scottish Cookery" -kirjan upeaa kuvausta:
"While Maggie puts her girdle-baked barley bannocks and oatcakes on the table with some soft cheese, Alistair goes to lift the lid of the pot on the peat fire, taking out a piece of meat and bringing it to the table. It's been in 'the salt' (a barrel of brine in the barn), he tells us. It comes, we discover, from one of his Blackies (Blackface sheep) which has roamed the rough hillsides for the best part of four years. We all get a piece of the mutton to eat with an oatcake. We marvel at its flavour. Afterwards, he chops up some kale and adds it to the pot and serves us platefuls of his broth, flavoured with barley, carrots, turnips and potatoes. Simple, sustaining and unforgettable.
I'd like to take you into the remote corner of the North West Highlands where these crofters lived. The date is 1972 and the place is a croft house on the Applecross peninsula in Wester Ross. Born at the beginning of the century, brother and sister, Maggie and Alistair, are in their seventies now and have lived here all their lives. A road has just been built round this coastline where the transport - until now - has been by boat or foot. It's a wild night outside, but there is a warm glow from a peat fire and the pot on it, slowly simmering, is filling the croft house with its fabulous aromas."
Muutama sanaselvennys:
Bannock = liedellä tasaisella ritilällä (girdle) paistettu leipä
Mutton = yli vuoden vanhaa lampaan lihaa eli ei karitsaa (vaikea löytää nykyään mistään, täytyy kasvattaa itse?)
Croft = Maa, jota käytetään maanviljelykseen tai eläinten kasvatukseen. Yleensä sitä ei omisteta itse, vaan on pienellä summalla vuokralla. Nykyisin pystyy ostamaan croft-maata, mutta sen käyttöön on lakeja ja omistaja täytyy tulla ensin hyväksytyksi Scottish Crofting Commissionin toimesta. Tämä tulee ehkä olemaan meillä edessä.
Applecross peninsula = Niemialue, joka on Skye:ta vastapäätä "mantereen" puolella.
Kasvisten kirjo täällä ihan perussupermarketissa on suorastaan mukava. Erilaisia peruna- ja kaalilajikkeita on runsaasti ja perinteisten juuresten lisäksi nyt on ollut saatavilla esim. brittiläistä "purple-sprouting broccoli":a (yksittäisiä nupullisia varsia, jotka kypsyvät kuin parsa) sekä suomalaisittain vielä tuntemattomampaa "spring greens". Se on pieni kerä kauniin tummanvihreää, hieman purppuraisella reunalla varustettua tukevaa mutta kevyehköä lehteä. Tein eilen siitä kasvis-nuudeliwokkia niin, että kiehautin suikaloidut lehdet n. 1-2 minuuttia nuudelien keitinvedessä (yksi kattila = ei lisää tiskiä!).
Ainoa ongelma vihannesten kohdalla tulee, kun käy Portreen supermarketissa kerran 1-1.5 viikossa (ajomatka n. 45 min per suunta). Voi olla haasteellista suunnitella ruokia niin, että vihannekset säilyvät. Salaattia voi syödä ainoastaan ensimmäisinä päivinä shoppailun jälkeen. Toki kyläkaupastakin löytyy, mutta kaikkea on ymmärrettävästi vain 1 tai 2 kpl per kasvis (paitsi sipulia ja perunoita). Glendalen kyläkauppa on kyllä ihmeellisen monipuolinen, sieltä löytyy mm. sobanuudeleita, gluteenitonta pastaa, aurinkokuivattuja tomaatteja ja intialaista paneer-juustoa! Tarjolla on välillä myös suolasilliä ja kylmäsavustettuja peuranfileviipaleita. Skottijuustovalikoimakin on kunnioitettava (Connage Highland Dairyn Highland Heart Brie on todella hyvää ja haisevaa). Villapipoja ja sukkiakin löytyy. Ja joka maanantai ja lauantai paikallinen nainen tuo itse tuoreeltaan leipomiaan leipiä ja leivonnaisia myytäväksi. Että ei paha kyläkaupaksi. En vain ymmärrä miten se kannattaa.
